Kati Jukarainen: ”Kiire ja stressi karisevat ulkona saman tien”

Puutarhanhoito on ihanan monipuolinen harrastus. Se paitsi ruokkii kauneudennälkää ja tarjoaa monipuolista liikuntaa myös lisää yhteenkuuluvuuden tunnetta luonnon kanssa.

Kaikki kiire ja stressi karisevat saman tien, kun suuntaan ulos. Puutarhassa möyriessä ajantaju katoaa. On hienoa huomata päivän päätteeksi, että siinä puuhastellessa on tullut otettua tuhansia askelia ihan huomaamatta. Lapiohommat kasvattavat samalla lihaksia – kesällä ei tarvitse mennä punttisalille lainkaan. Päivä raittiissa ilmassa tekee olon samaan aikaan virkeäksi ja rennoksi.

Pihatyöt voivat olla hyvin erilaisia pihasta riippuen. Kaikkein tyypillisimpiä hommia taitavat olla nurmikon leikkuu, haravointi ja kasvien kastelu, ja jos istutuksia on paljon, pitää puutarhaa kalkita ja lannoittaa. Maa vaatii parantamista vuosittain. Isoin ponnistus on keväällä, kun edellisvuoden kuihtuneet ruohovartiset kasvit siivotaan pois. Samalla harataan kivituhkakäytävät sekä kitketään ja huolletaan kiveykset sekä terassit. Puut ja pensaat voivat hyvin silloin, kun niitä leikkaa säännöllisesti ja oikein. Harrastusta voi halutessaan laajentaa myös pihan ulkopuolelle. Esikasvatuksen voi aloittaa jo helmikuun alussa, ja pitkälle syksyyn jatkuvan kauden jälkeen on kiva huilata hetki ja suunnitella tulevaa kautta. Itse kierrän myös muiden puutarhoja ja bloggaan aiheesta. Olen löytänyt monta uutta ystävää harrastuksen parista.

Pihatöiden paras palkinto on siisti piha. Taidolla laitettu ja hyvinhoidettu puutarha nostaa myös koko kiinteistön arvoa. Jos puutarhanhoidosta innostuu toden teolla, voi pihaan perustaa uusia istutusalueita tai vaikkapa keittiöpuutarhan. Olen huomannut, että suomalaiset ovat puutarhanhoidosta koko ajan yhä kiinnostuneempia. Monelta löytyy jo nyt vähintään ruukkupuutarha terassilta ja sisäänkäynnistä. Uuteen pihaan monen toiveena on saada lavoihin perustuva keittiöpuutarha ja kasvihuone.

Omassa keittiöpuutarhassani olen hyötykasvien lisäksi kasvattanut myös erilaisia kukkia, kuten kehäkukkien eri lajikkeita, auringonkukkia, samettikukkia, ruiskaunokkeja, hunajakukkaa, laventelia, iisoppia ja krasseja. Vinkkinä voin sanoa, että edullisimmat samettikukan taimet saa aina torilta. Metsäkansana suomalaiset syttyvät myös metsäpuutarhasta. Isoin muutos aiempaan on se, että pihoihin panostetaan enemmän aikaa ja myös rahaa.

Kuvat: Jaska Poikonen

Ennen kuin alkaa istuttaa, kannattaa lukea aiheesta netistä tai kirjoista, jotta varmasti tietää mitä tehdä. Tärkeimmät muistettavat jutut ovat kasvualustan ja oikeanlaisten kasvien valitseminen kasvupaikalle. Paikka valitaan ensin, ja siihen pitää kunnolla tutustua. Sen jälkeen valitaan juuri siihen paikkaan sopivat kasvit. On hyvä pitää mielessä, että suurin osa kasveista tarvitsee menestyäkseen noin 40-50 senttimetriä paksun multakerroksen. Tästä ei voi pihistellä, jos tavoitteena on kukoistava istutus.

Kasveista pensaat ja havut ovat näyttäviä ja helppoja läpi vuoden. Niillä saa nopeasti tehtyä isoja ja vaikuttavia istutuksia, ja hoito on verrattain vaivatonta. Pensaita voi yhdistää perennojen tapaan ja yhdessä istutuksessa voi hyvin olla viisi erilaista ja toisiinsa sopivaa pensasta. Silloin istutuksen koristearvo syntyy vaihtelevista lehtimuodoista, sävyistä sekä kukinnoista.

Haasteita kaipaava puutarhanhoitaja voi tehdä monipuolisia istutuksia ja samalla huolehtia siitä, että piha kukkii varhaisesta keväästä pitkälle syksyyn. Monia kasveja voi kasvattaa itse siemenestä saakka. Puutarhasta saa monipuolisen harrastuksen, kun kasvattaa koristekasvien lisäksi myös hyötykasveja – ja tehdessä kokemus karttuu. Puutarhanhoidossa kannattaa olla armollinen itselleen. Jos ei heti onnistu, on seuraava kevät aina uusi alku ja mahdollisuus.

Kirjoittaja Kati Jukarainen on 38-vuotias pihasuunnittelija, puutarhatoimittaja, kirjailija ja kahden kouluikäisen lapsen äiti. Hän nauttii puutarhasta, käsillä tekemisestä, kuvaamisesta, uuden ideoimisesta, villasukista ja pintaremontista. Lisää Katin puutarhavinkkejä löytyy osoitteesta: katijukarainen.fi